"Nyt ei enää, nyt se on loppu."
- Ne Luumäet: Nyt ei enää
Tältä erää. Nimittäin siivoaminen. Paitsi oman kodin.
- Olisimme me sinut täälläkin pitäneet, tuumasi esimies ja muistutti, että jos lisätöitä joskus tarvitsen, tiedän mistä niitä löytyy.
Tiedän, kiitos vain.
Olo kulkutunnistetta palauttaessa oli hieman haikea. Vaikka itse työ on ollut turhauttavaa rimpuilua mahdollisimman tiukalle nipistetyn työajan ja siihen verrattuna suhteettoman työmäärän välissä, ja vaikka harvoin olen voinut lähteä kotiin tyytyväisenä työnjälkeeni, olen nauttinut fyysisestä työstä ja ennen muuta ihmisten kanssa olemisesta. Mukavista työkavereista, jutustelusta käytävillä vastaan tulevien ihmisten kanssa, pelkistä tervehtimisistäkin.
Sitä paitsi teatteri siivouskohteena oli mahdottoman mielenkiintoinen.
Tutkijan ja vapaan kirjoitustyöläisen toimessa on ehdottomasti enemmän plussia kuin miinuksia. Mutta työyhteisön puute kuuluu kyllä jälkimmäisiin, vaikkei niin yltiösosiaalinen olisikaan. Vapaa-ajallaan pitäisi jaksaa olla kaksin verroin aktiivinen ja hakeutua ihmisten pariin, jottei tyystin hautautuisi kirjojensa keskelle ja alkaisi puhua muinaisvenäjää postinkantajille.
- - -
Lienenkö ainoa, jolle tulee typerä olo pysähdyksissä oleville liukuportaille astumisesta? Mikä siinä on, että vaikka tietää ja näkee, etteivät ne mihinkään liiku, askel töksähtää hassusti ja vatsassa muljahtaa ensimmäiselle portaalle astuessa?
3 kommenttia:
Minua ainakin ne pysähtyneet rullaportaat epäilyttävät. Ja entäs sitten ne portaat, jotka ovat pysähdyksissä, kunnes joku niihin astelee? Se on jotenkin hämmentävää. Parempia ovat ne, jotka ovat koko ajan hitaassa liikkeessä ja sitten vaikka nopeutuvat kulkijan tullessa kyytiin mukaan.
Mitä pahaa siinä on, jos hieman solkkaisi muinaisvenäjää postinkantajille? Onhan se aika arkaainen ammatti...
Teatterisiivous todella kuulosti mielenkiintoiselta. Musta oli hurjaa jo siivota kampaamoakin kun se oli niin trendikkäästi sisustettu :D eli ihan jotian muuta kuin koti täynnä dyykattuja huonekaluja ja kirjoja. Ei tosin muinaisvenäjäksi mutta tiedä tuosta onko estetiikan filosofia ja metafysiikka nykykielin sen selkeämpää sekään :P
Marinadi: minäkin aina pelkään, että joku ilkeä setä painaa jossain käynnistysnappia silkkaa pahuuttaan juuri, kun olen hyväuskoisena ottanut ensimmäisen askeleen.
Veloena: Joo, tai voisinhan pakkoesittää keskiaikaisen, slaavilaisen sotarunoelman naapurin mummolle, joka tuntuu pelkäävän minua muutenkin (en todella ymmärrä, miksi - peruskilttiä ja enimmäkseen harmitonta humanistia, joka aina tervehtii iloisesti :/).
Ai niin, minulle tuli jostain syystä mieleen, että juuri Veloena saattaisit tykätä Wimmestä livenä (ks. edellinen postaus). Aivan hervotonta nonsense-improvisaatiota yhdistettynä perinnejoikuihin ja jotenkin dadaistisen hilpeään asenteeseen :).
Lähetä kommentti