Tämä sinitiainen (Parus caeruleus) päätyi kameran etsimeen viime talvena. Vielä ei Tampereella ole lunta puiden oksille saakka.Aamulla Hatanpään rantaraitilla kuulen säksätystä ja kiivasta rapinaa. Pysähdyn katsomaan, kun kaksi talvenharmaata, pulskaa oravaa jahtaa toisiaan ympäri jalavan runkoa. Nähdessään minut ne unohtavat leikkinsä ja hyppivät kiinnostuneina lähemmäs.
Yht'äkkiä aivan kasvojeni eteen lennähtää sinitiainen, joka pörrää hetken paikallaan. Kun ojennan käteni, se on istumaisillaan sille, mutta varovaisuus voittaa. Samassa kuulen takaani vaimeaa vänkätystä ja käännyn katsomaan. Jalkojeni juuressa seisoo heinäsorsa. Rantatörmältä niitä vaappuu lisää.
Ilmassa on sanatonta odotusta. Tunnen oloni syylliseksi tyhjine taskuineni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti