keskiviikkona, elokuuta 23, 2006

Lähdön aavistus

"En usko kohtaloon, joka iskee ihmiseen, toimipa hän niin tai näin, mutta uskon kohtaloon, joka iskee ihmiseen, ellei hän toimi."
- G. K. Chesterton

Tuuli on tuonut viime aikoina Pagistaaniin paitsi itänaapurin kitkeränkelmeää savua, myös lähdön aavistuksen. Näyttää siltä, että vaeltajakansan on tullut taas aika purkaa jurttansa ja siirtyä uusille laidunmaille.

Tällä kertaa - eli lokakuussa - suuntana on Espoo, mikä osoittaa, että aika ajoin sitä joutuu tarkistamaan vakaumuksensa asian jos toisenkin tiimoilta (olen ajatellut voivani muuttaa lähes minne tahansa, paitsi pääkaupunkiseudulle). Toisaalta tiheät paikkakunnanvaihdokset ovat laskeneet allekirjoittaneen kynnystä suunnata uusiin maisemiin, jos elämä sinne näyttää viittovan.

Samaten olen löytänyt itsestäni - lieneekö se syytä vai seurausta - nopean sopeutujan. Vajaassa kahdessa vuodessa Tampereestakin ehti tulla koti. Siinä on syytä sekä iloon että haikeuteen.

"Kaikissa muutoksissa, toivotuimmissakin, piilee oma surumielisyytensä: se, minkä jätämme taakse on osa itseämme, meidän on kuoltava yksi elämä ennen kuin voimme astua uuteen."
- Anatole France

Mistä tuli mieleen, että Ikkunaiines kirjoitti tänään osuvasti onnesta.

5 kommenttia:

Marjut kirjoitti...

Ja vielä Espooseen! ;-)

Erittäin pitkin hampain minäkin tänne aikanaan muutin, mutta salavihkaa Helsingistä on tullut koti. Tervetuloa tänne muiden immigranttien joukkoon, vielä mahtuu!

pagisija kirjoitti...

Heh, Espoo oli sattumien summa :D. Paikallisliikenne on onneksi sujuvaa. Harmittaa vain, että onnenkantamoisena löytynyt vuokraresidenssimme sijaitsee juuri seutulippurajan takana.

Kiitos tervetulotoivotuksista! Lohduttaudun ajattelemalla, ettei ruuhka-Suomessakaan tarvitse - välttämättä - eläkeikään saakka kökkiä ;). Siinäpähän katsoo, minne elämä seuraavaksi viskaa.

Anna Amnell kirjoitti...

Tervetuloa tännepäin. Uskon, että Espoo sopii Sinulle hyvin. Siellä on samalla aikaa maalla ja kaupungissa. Niin sanovat espoolaiset itsekin. Ja onhan Espoolla myös historiaa.

Anonyymi kirjoitti...

Buu sanovat Tamperelaiset :)
Järkevänä palajat Tampereelle kuintenkin. Ei ole ihmisen paikka siellä.

pagisija kirjoitti...

Anna, on Espoossa näemmä ainakin vehreitä lenkkipolkuja ja metsääkin, mikä on allekirjoitaneelle enemmän tai vähemmän elämisen ehto.

Anonyymi-hyvä (taidanpa arvata, minkä puskan takaa nyt ammutaan): ihmisellä on kyky sopeutua mitä merkillisimpiin olosuhteisiin. Wherever I lay my bookshelf that's my home...