keskiviikkona, elokuuta 30, 2006

Väistämättömät kehityskulut

"Oli hänkin koettanut kuluttaa aikaa marketeissa. Siivota perjantai-iltana niin kuin muutkin, lähteä lauantain viettoon kaupungille niin kuin muutkin, katselemaan tavaroita, ostamaan sitä, mihin oli varaa ja mitä ilman ihminen ei mainosten mukaan voi elää. Komerot täyttyivät ja olo tyhjeni. Lauantaiaamuisin untuvatäkki alkoi vetää puoleensa lähtöä enemmän, ja kun hän oli kerran käynyt Nepalissa, hän tiesi, että joku meistä on käsittänyt elämän jotenkin väärin, eikä ollut ollenkaan varma, että väärinkäsitys oli tapahtunut Nepalissa."

- Aino Suhola: Yksi näistä (Otava 2005).

Taannoisella juttukeikalla elinkeinoelämän vaikuttajat lauloivat kilvan ylistystä hypermarketien voittomarssille. Heidän mukaansa kuluttajien* käyttövarat tulevat alati kasvamaan, samoin kuin autokanta ja ihmisten halu kuluttaa. Loogisena johtopäätöksenä näistä väistämättömistä kehityskuluista julistettiin, että kuluttajille on annettava sitä, mitä he tahtovat: lisää ostettavaa, lisää tavaroiden taikamaailmoja moottoriteiden kupeeseen, enemmän mahdollisuuksia viettää elämyksellisiä viikonloppuja koko perheen voimin shoppaillen, pikaruokaillen ja viihdekeskuksissa viihtyen.

Minä istuin käsieni päällä ja purin kieltäni. Muistan vain yhden paikallislehtikeikan, jolla oli yhtä vaikea pitää päänsä viileänä ja suunsa kiinni: erään uskonnollisen yhteisön valtakunnalliset talviseurat. Siellä joku seurakuntansa viisas kumautteli Raamattua pöytään julistaen, kuinka Jumala haluaa naisten pysyvän kotona uusien uskovien synnyttäjinä ja hoivaajina.

*Kuvaavaa on jo se, että ihmisten sijasta puhutaan kuluttajista.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ootko jo kuullut suuresta ilosanomasta? Joensuun Prismasta tulee Suomen suurin tulevan laajennuksen myötä. Pinta-alaakin tulee olemaan kolmen Joensuun Areenan verran! Etelä-Suomen hypermarketit vaviskaa! ;)

Siinä tulee varmaan jokunen hyllykilometri käveltyä... ja päivän liikuntakiintiö tulee samalla hoidettua, mitä luulet?

- L :)

pagisija kirjoitti...

Voi! Näinkö minun sittenkin pitäisi muuttaa takaisin Joensuuhun? Suomen suurin Prisma! Tuleva kävelymatka Leppävaaran Selloon ei tunnu enää miltään - sitä paitsi eihän ostoskeskuksiin kuulu kävellä.

Apropos, olen kyllä tulossa Joensuuhun käymään ensi viikon lopulla to-su, mikä täten vinkkinä ystäville ja kylänmiehille ilmoitettakoon ;).

Dyro kirjoitti...

Leppävaaran mittakaava on minusta suuruudenhullu, ja Sellonkin pilaa sen järjetön koko. Toisaalta, onhan Claes Ohlsonilla sitten enemmän tavaraa hyllyissä. :)

Noin muutoin hypermarketit pilaavat pääkaupunkiseudun kokonaan, koska ne vaikuttavat ihmisten elintapohin. Tuntuu että pk-seudulla voi elää vaivattomasti vain kahdella tavalla: autottomana Helsingin keskustassa tai autollisena ympäryskunnassa. Välimuoto on hankalaa, ja se on ikävystyttävää. Keskustan ja hypermarkettien väliin ei jää riittävästi kauppoja eikä muutakaan kaupunkilaiselämälle tarpeellista.

Tuleekin muuten olemaan kiintoisaa lukea Pagistaanista kuvauksia itselleni tutuista paikoista.

pagisija kirjoitti...

Dyro, juuri noin se menee. Pirullista.

Hullua on ennen muuta se, että elinkeinoelämä esittää tuon marketoitumisen ja autoistumisen ikään kuin kuluttajien omana tahtona, jota yrittäjät nöyrinä mukailevat. Kai sitä ihminen pitkin hampain ottaa, mitä annetaan, jos vaihtoehtoja ei ole?

Toisaalta onhan se niinkin, että vastuu on yhteinen: mitä useampi valitsee ostosreissun autolla hypermarketiin, sen huonommin lähikaupalla menee. Setien käppyrät kertoivat, että juuri pienet ja keskisuuret kaupat ovat vähenemässä vauhdilla suurempien yksiköiden tieltä (toisaalta kaupungeissa tuloaan ovat tehneet pitkälti valmisruokiin, eineksiin ja kioskituotteisiin keskittyvät, myöhään auki olevat pikkukaupat). Ja jos sunnuntaiaukiolo vapautuu, lähikaupoilta katoaa taas yksi kilpailuetu marketeihin nähden.

Obeesia kirjoitti...

"Meillä on kyllä keinot saada asiakas haluamaan!", sanoi eräs pomo bisnesmaailmassa, jossa ennen työskentelin.
Oli suunnitteilla palvelu, josta arveltiin, että asiakkaat eivät pidä riittävästi.

Asiakaslähtöisyydestä kyllä puhutaan, mutta se on pelkkää puhetta. Bisnesmaailman hankkeiden lähtökohtana on aina raha, asiakkaat tulevat vasta myöhemmin.

Veloena kirjoitti...

Elämyksellinen vkl kauppakeskuksessa kuulostaa kyllä aika karmivalta.

Vai olette tänne suuntaamassa... kiinnostavaa. Saatkin luvan sitten tulla meidän muiden kanssa leipomaan pullia, ulkoiluttamaan koiria ja kuuntelemaan Lauran keikkoja ;)

pagisija kirjoitti...

"Elämyksellinen vkl kauppakeskuksessa kuulostaa kyllä aika karmivalta."

Hyvin karmivalta. Silloin, kun itse joudun asioimaan noissa roinahelveteissä, tulen oitis kireäksi, kiukkuiseksi ja suorastaan ihmisinhoiseksi - siinäpä elämystä kerrakseen. Mutta jos siihen lapsesta saakka tottuu... huh, pelottava ajatus.

Kiitos kutsusta - heh, suunnittelinkin vakaasti tuppelehtimista seuraanne, jos vain luvan saisin ;). Sinutkin olisi ilo tavata vihdoin viimein naamakkain!

Pitääpä palata asiaan, kunhan olen saanut muutettua leirini etelään.

pagisija kirjoitti...

Obeesia, juuri tuohan siinä niin kaamean raadollista onkin - läpinäkyvän hurskastelun lisäksi.

Dyro kirjoitti...

Ja vielä: Kehä III:n ajaminen päästä päähän, eritoten lännestä itään, on sekin kokemus. Rakentamisen laajuus ja rakennusten mittakaava varsinkin Helsinki-Vantaan tienoilla on tyrmäävä.

pagisija kirjoitti...

Sanopa muuta. Juuri nuo massiiviset tie- ja rakennuskompleksit, asfaltti ja meluvallit ovat se tukahduttava kuva, joka minun mieleeni on noussut sanasta "pääkaupunkiseutu". Enpä ole siis ollut erityisen innokas sinne muuttamaan. Vasta viimeisten parin vuoden aikana olen alkanut nähdä siellä päin muutakin - luontoa ja vihreyttä, historiaa, vanhaa rakennuskantaa...

Ehkä siellä voi ihminen joten kuten elääkin. Ainakin jonkin aikaa ;).

Päivi kirjoitti...

"olen kyllä tulossa Joensuuhun käymään ensi viikon lopulla to-su"

Jaahas..? :)

pagisija kirjoitti...

Jeh, Päivi, viestitellään!

Dyro kirjoitti...

Kyllä täällä voi elää, mutta itselleen on kaivettava oma ekolokero - työ, ystävät ja ympäristö - jossa viihtyy. Epäviihtyvyydelle on niin paljon mahdollisuuksia, että viihtymisen eteen joutuu tekemään töitä enemmän kuin muu-Suomessa.

pagisija kirjoitti...

"kaivettava oma ekolokero"

Dyro, hyvin sanottu. Jotenkin noin olen asian itsekin hahmottanut pohtiessani mahdollista muuttoa. Onneksi olen jo ehtinyt asua niin monenlaisissa paikoissa, että aktiivisen kaivautumisen periaatteet alkavat olla jo hallussa. Ei kannata jäädä odottelemaan valmista, vaan tarttua oitis itseään kiinnostaviin asioihin. Ja tutustua ihmisiin.