Paikallisturismiin mieltyneinä pistäydyimme eilen oksalla ylimmällä, eli Kangasalan Vehoniemenharjulla. Sympaattinen automuseo sai pisteet paitsi hellyydellä kootusta näyttelystään (isältäni olen perinyt lukkarinrakkauden vanhoihin kulkuneuvoihin, niin tekniikasta vieraantunut humanisti kuin olenkin; joskus vielä hankin sen Uralin), myös vapaasta pääsystä. 
Harjun näkötorni on peräisin vuodelta 1927. Puusto on kasvanut niin, että ainoa avarampi maisema aukeaa etelään - ja iltapäivällä pahimmoilleen vastavaloon - kohti Roineen aaltoja ja Valkeakosken tehtaiden piippuja. Mielenkiintoisinta antia olikin tornin puurakenteisiin raapusteltu epävirallinen vieraskirja 80 vuoden ajalta. - - -
Tänä aamuna pääsin kokeilemaan, miltä urosvahvistuksestamme on tuntunut lähteä tien päälle maanantaiaamuisin kukonlaulun aikaan kohta puolentoista vuoden ajan. Kömmin haukotellen kyytiin puoli seitsemän aikaan, yritin silkasta lojaalisuudesta pitää silmäni auki koko matkan, ihmettelin aamuruuhkaa, hyppäsin Pitäjänmäestä paikallisjunaan, istuin muutaman tunnin Slavicassa kronikoita vimmaisesti selaten ja haukotellen, könysin iltapäivällä uudestaan junaan ja palasin torkahdellen Tampereelle.
Junassa lukemassani lehdessä oli jututettu tamperelaisia, jotka reissaavat viitenä päivänä viikossa töihin pääkaupunkiseudulle. Työpäivästä vierähtää lähes neljä tuntia pelkkään junassa istumiseen. Jotkut heistä olivat veivanneet samaa väliä yli kymmenen vuoden ajan.
Huh. Olen sanaton.
4 kommenttia:
Ollaan taidettu lukea samaa lehteä, jossa oli juttua pendelöinnistä. Herätti kyllä ajatuksia ja ihmetystä ja vaikka mitä muuta, että miten jotku jaksaa reissata pitkiäki matkoja edestakasin työn takia.
Toisaalta, kai siihen tottuu, mutta tuntus, että pitää olla Tosi mielenkiintonen työ ja varsinki hyväpalkkanen, että se kannattaa.
Hetken sitä junailua välillä TRE-HKI-TRE mietin tässä kuukausia sitten, mutta tulin laskuissani siihen tulokseen, ettei oo minun juttu se :]
Eikö noista Tre-Hki-Tre-työmatkoista saa jotain verotusetua? Yksi entinen työkaverini reissasi tuota väliä juuri verotusedun vuoksi ja siksi, että junassa voi hyvin tehdä töitä läppärillä ja GPRS-yhteydellä
Käsittääkseni verotusetu on junassa työmatkoja taittaville melkoinen; olikohan jutussa mainittu, että 500 euron jälkeen kaiken saa vähentää verotuksessa?
Touhussa on jotakin järkeä silloin, jos matka-aika luetaan tehokkaaksi työajaksi. Jotkut työnantajat kuulemma ovat suostuneet siihenkin.
Ja kaikkeenhan tottuu. Itse voisi kuvitella reissaavani väliä ehkä kolmesti viikossa, jos muina päivinä saisin tehdä etätöitä. Viisi reissupäivää tuntuisi olevan jo liikaa ainakin pysyvänä järjestelynä.
Lähetä kommentti