Kylpyhuoneeni katossa on kevään kunniaksi lisäännytty. Siellä on tähän mennessä asunut yhdestä neljään lukkia (tarkempi lajinmääritys on epävarma), jotka ovat maksaneet alivuokransa pitämällä sokerimuurahaiskantaa kurissa. Niinpä olen väistellyt niitä siivotessani, pyyhkinyt vain enimpiä seittejä katonrajasta.
Nyt aamuna muutamana huomasin yhden hämähäkeistä istuvan nurkassaan merkillisen pilven ympäröimänä. Ensin luulin sen saaneen tavallista enemmän saalista, mutta lähempää katsottuani tajusin pilven koostuvan lasinharmaista miniatyyrihämähäkeistä.
Laskin kaksikymmentäyksi. Ollapa nyt kameraan makro-objektiivi, niin jakaisin iloisen perhetapahtuman kanssanne.
Kai ne pitäisi siirtää ulos, vaikka joukko karsiutunee itsestäänkin. Siivoaminen hankaloituu liikaa, jos joudun väistelemään kahtakymmentä hämähäkkieläintä. Puhumattakaan siitä, että kahdeksanjalkaisia kammoavat vieraani joutuisivat istumaan vierailunsa ajan jalat ristissä tai lähestymään hädässään naapureita.
Eksentrisen maineen saa vähemmälläkin.
- - -
Viikonlopuksi uskaltaudun Tamperettakin ruuhkaisempaan Suomeen ja lähden katsomaan, miltä Nuuksion kansallispuisto näyttää kevään ja kesän taitekohdassa. Paljon partiolaisia, arvaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti