sunnuntaina, toukokuuta 22, 2005

Rannasta rantaan

Vain muutama tunti keväästä takaisin alkukesään, jossa pyöreät pioninnuput kurkkivat jo ikkunasta sisään ja koivut ovat peittäneet tämän toisen järven näkyvistä lähes kokonaan.

Pyöräillessäni kauppaan pysähdyin Scillan ja Kirjailijan tapaan kuuntelemaan satakielen moni-ilmeistä repertuaaria rantapensaikossa. Nightingale, näktergal, solovej - laulutaiturin nimet taitavat kuulostaa soman romanttisilta kielellä kuin kielellä.

Me hupsut ihmiset omine arvotuksinemme. Lieneekö kukaan koskaan tehnyt tunnelmallista iskelmää tai balladia räkättirastaasta?

4 kommenttia:

KK kirjoitti...

Luultavasti ei, paitsi ehkä ruotsiksi, jolla se on koivurastas tai lumiharakka. Kaunis se on kuin mikä, yksi kauneimmista. Katso vaikka.

KK kirjoitti...

Linkki unohtui: http://www.ornio.net/kuvat/Turpil1.jpg

pagisija kirjoitti...

Niinpä. Minustakin räkättirastas on kaunis lintu siniharmaan sävyineen ja kirjavine rintoineen. Ja syyttä parjattu sikäli, että ihmisten mansikkamaita verottavat yhtä lailla muutkin rastaat.

Räkättiä inhotaan kuitenkin eniten - äänenkö vuoksi? Jos se laulaisi kuin satakieli, olisivatko ihmiset suopeampia?

Veloena kirjoitti...

Minusta räksä on hieno! Yksi parhaista, sivumennen sanoen. Aina kun kuulen jonkun ammuskelleen niitä "tuhoeläiminä", on kielen kurissa pitäminen aika työn takana.