Varasinpa kesäksi puolen aarin viljelypalstan sadan metrin päästä kotoani. Vuokra-asuntoni sijainti järven ja kasvimaan välissä keskellä kaupunkia alkaa tuntua jo liioittelulta.
Palstanvaraustapahtuma oli hauska esimerkki suomalaisten jonotuskäyttäytymisestä. Palstat jaettiin siinä järjestyksessä, missä ihmiset olivat saapuneet paikalle. Harva kuitenkaan enää tarkalleen muisti, kuka oli tullut aiemmin ja kuka myöhemmin. Niinpä kohteliaisuus kukki puolin ja toisin, vaikka monen naamasta saattoi lukea, että "minä olin kyllä ensin, mutta menköön nyt sitten".
Kulttuuriin vetoaminen on aina yleistämistä, mutta keskivertovenäläinen tai -italialainen tuskin olisi jättänyt asiaa silleen. Kuvatunlainen tilanne näyttäisi - ja varsinkin kuulostaisi - jossain toisessa maassa hyvin toisenlaiselta. Mutta suomalainen ei halua mistään hinnasta olla epäkohtelias, ei, joten hän kiristelee hiljaa hampaitaan, kätkee kärsimänsä vääryyden ja tutkiskelee sitä sydämessään.
Ja purkaa viikon päästä ahdistuksensa yleisönosastoon. Nimimerkillä.
Tai kirjoittaa blogiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti