Huomisaamuna vien autoni naapuritalon korjaamolle lakkoilevan suuntavilkun vuoksi. Aiemmat karvaat kokemukset saavat puremaan kynsiä ja pohtimaan hermostuneena, löytyisikö jostain päin universumia käytettyjen autojen suojeluspyhimystä tai peräti jumalolentoa, jolle uhrata kipollinen moottoriöljyä tai pari karvanoppaa inhimillisen loppulaskun varmistamiseksi.
- - -
Milloin solmittiinkaan Pähkinäsaaren rauha? Tarinaa lukemattomiin suomalaispäihin päntätystä ajankohdasta ja rajanvedosta ylipäänsä voi pistäytyä lukemassa havinoista.
4 kommenttia:
1332 tai jotain sinne päin. Mielenkiintoista tämä Kymijokivarsi asuinseutuna siinä mielessä, että kirjoittelen oikeastaan täältä Vanhan venäjän puolelta, eli tässä Kymijoen suistossa asun itäpuolella sitä haaraa mistä raja silloin aikoinaan kulki...
Aiiika lähelle ;). Riittävän lähelle, sanoisin. Voisin heittää muutaman valitun sanan vuosilukuja palvovasta historianopetusperinteestämme, mutta antaa olla tällä kertaa...
1323? Luvut 1, 2, 3 ja sanat Pähkinäsaaren rauha ovat piirtyneet mieleeni tulikirjaimin jotenkin yhteen kuuluviksi johtuen kolmannella luokalla olleesta historian kokeesta, jossa tiesin oikein kaiken muun paitsi kyseisen vuosiluvun. Ei muuten mitään, mutta kuin naapuripulpetin tyttö tiesi senkin!
Katkeruus on ollut voimavarani siitä lähtien; katkeruus historianopetusperinteemme vuosilukukeskeisyyteen, esimerkiksi. :)
- Laura
Kymmenen pistettä Lauralle!
Katkeruus on ihmeellinen asia ;).
Lähetä kommentti