keskiviikkona, helmikuuta 01, 2006

Hey ho, let's go

Päätettyäni jatkaa viime kesän puolikasta ensi kesän kokonaisella (mikäli paikat pysyvät ehjinä), tuli ajankohtaiseksi myös pitkään hauduteltu mp3-soittimen hankinta. Kyllähän sitä kesällä kuuntelee tuulen huminaa ja linnunlaulua, mutta harmaiden talvipäivien peruslenkit teollisuusalueiden liepeitä lipsutellen alkoivat vaatia vaihtelua.

On toki niin, että kirjoitushommien ja muun kotona puuhailun taustasoitanto ei välttämättä sovi lainkaan liikkumiseen. Klassinen, progressiivinen tai tunnelmoiva musisointi valuu hikoillessa hukkaan. Ensimmäiset empiiriset kokeilut ovat osoittaneet, että esimerkiksi nuoruusaikojen lehdenjakoseurani Ramonesin kolme sointua sopivat parahultaisesti vauhdikkaampia lenkkejä rytmittämään.

"I can't make it on time
I can't make it on time
I keep tryin' and tryin'
I can't make it on time"


(Ah nostalgiaa! Missähän vanhat Converseni ja pillifarkkuni ovat?)

Hieman pidemmille perushölköttelyille passelia taustamusiikkia löytyy vaikkapa latino-osastolta. Suosittelen lämpimästi. Jo alkaa aurinko paistaa, vaikka taivaalta rätkisi räntää ja varpaanväleissä tirsuisi hyinen vesi! Vanha kunnon salsa toimii aina, mutta vielä lennokkaammin töppönen nousee merenguen tai uudemman reggaetonin tahtiin (tanssinopettaja valisti viime talvena, että eurooppalaisittain trendikästä salsaa pidetään Väli-Amerikassa nykyisin keski-ikäisten humppana; nuoremmat veivaavat mieluummin energistä ja estottoman vihjailevaa reggaetonia).

Lattarialtistus saa tosin kaipaamaan tanssitunteja lähes vuoden tauon jälkeen. Hyvää ne taas tekisivätkin kaltaiselleni jäykälle pökkelölle juoksemisen vastapainona.

Ei kommentteja: