tiistaina, tammikuuta 24, 2006

Ei aivan vilpitön

Seinällä raksuttava kelloni näyttää yhtä yöllä, eikä allekirjoittaneella pitäisi olla mitään tekemistä koneen ääressä.

Kaksi tuntia sitten olin juuri vajonnut täkkini alla autuaan tiedottomaan tilaan. Sitten tuore, kerrankin hyvissä ajoin tullut uni katkesi raapivaan ääneen, joka tuntui kuuluvan sängyn välittömästä läheisyydestä. Hetken hämmennyksen jälkeen äkkäsin sen tulevan yläkerrasta, jossa pöytää tai sohvaa tuupittiin tarmokkaasti pitkin lattiaa. Kolinaa kesti kotvasen, minkä jälkeen se vaihtui imurin monotoniseen vonguntaan (miten yö voimistaakaan ääniä; en ole koskaan aiemmin pannut yläkerran imurointihetkiä merkille, tai sitten siellä ei juuri siivota). Tavaroita siirreltiin taas, johto pieksi lattiaa ja imuri huusi. Välillä se vaikeni, kuului lisää kolahteluja ja hiissausta, sitten hurina jatkui.

Hiukan puolenyön jälkeen helvetinkone vaikeni ja huonekalujen inspiroitunut uudelleenjärjestely loppui. Ja minä olin erittäin hereillä.

Nyt olen pyörinyt sängyssä, sytyttänyt valon, sammuttanut sen ja sytyttänyt taas, lukenut kirjan loppuun ja aloittanut toista, keittänyt teetä, venytellyt, yrittänyt olla ajattelematta yhtään mitään, laskenut tuhannesta alaspäin parillisin luvuin. Ja mulkoillut synkästi kattoon toivoen, että edes yläpuolellani nukutaan hurskaan unta siistissä kodissa.

Toiveeni ei ole aivan vilpitön.

7 kommenttia:

Iloinen leipuri kirjoitti...

No voi että. Tosi ärsyttäviä osaavat olla joskus naapurit. Piiskaa ansaittisivat ja mialuummin vähän reippaammalla kärellä. Toivottavasti sää oot saanu ees vähän nukuttua. (Täällä heräiltiin kans, tosin vasta viiren aikaan, outoon murinaan... syyllinenkin löyty yllättävän läheltä. Eipä siinä muu auttanu kun kömpiä jääkaapille).

pagisija kirjoitti...

Teoriani on, että yläkerran asukkaat muistivat yhdeltätoista illalla - juuri nukkumaan kömmittyään - että anoppi tulee huomenna kylään. Ajatus lohdutti ihmeesti, niin alhainen on ihmismieli.

Päivi, the kostaja kirjoitti...

Heh, huumorilla selviää pitkälle...

Mutta joskus, jos oikein alkaa ottaa päähän, niin tarjoudun kostojoukkion vahvistukseksi. En tosin tiedä, mitä tekisimme, mutta eiköhän joukossa tyhmyys tiivisty. :)

pagisija kirjoitti...

Päivi, miten olisi vetopasuuna ja säkkipilli? Toivoakseni sinäkään et osaa soittaa kumpaakaan ;D.

tinka kirjoitti...

Melkein yhtä levotonta kuin oma yöni.

Muistin näet justiinsa, että taisin nähdä unta, missä ihmettelin, mistä tulee sana/nimi Pagisija - ja kuinka ollakaan, sanomalehdestä luin, että se on koirarotu, vähän niinkuin Kultainennoutaja.

Anteeksi.

Tiedän, että luen edelleen liikaa blogeja ;)

pagisija kirjoitti...

Tinka, heh :D.

Itse en ole tainnut vielä blogimaailmasta unia nähdäkään. Vaikka taatusti luen liikaa blogeja.

Päivi kirjoitti...

"Toivoakseni sinäkään et osaa soittaa kumpaakaan"

Minä en osaa soittaa _yhtään_mitään_ instrumenttia.