Tampereen Kalevassa on hämmentävä määrä kukkakauppoja pienellä alueella. Niiden vaihtuva tarjonta tulee syynättyä tarkkaan siellä päin liikkuessa (ehkä ikkunalaudalle mahtuisi vielä yksi ruukku).
Tänään eräässä näyteikkunassa istui itseriittoisen näköisenä turkulainen saintpaulia. Saako Tampereella myytävä saintpaulia todella lisäarvoa turkulaisuudestaan? Jutteleeko se mukavia turuksi, kun sille antaa vettä?
Olisi kai pitänyt käydä kysymässä.
- - -
Huomisaamuna allekirjoittanut pakkaa koirat kyytiin ja suuntaa taas kerran nokkansa kohti itää. Luvassa on tutkijakoulun ensimmäinen yhteistapaaminen ja kauan kaivattua palaverointia ohjaajan kanssa.
Tuntuu oudolta ajatella, että yksi uskollinen tervehtijä on poissa.
5 kommenttia:
Ajatus turkulaisesta saintpauliasta on vähintäänkin sympaattinen. :-) Omalle ikkunalleni ostaisin heti sellaisen! Ehkä se samalla verestäisi ruostumaan päässyttä turun murrettani. Hyvää matkaa!
Kiitos, Marjut. Keli ei juuri matkantekoon houkuttele, mutta eiköhän tämä tästä.
(Kun voisikin mennä junalla, mutta yksin kahden koiran kanssa se ei enää onnistu, kiitos VR:n tehostetun lemmikkipolitiikan ja minikokoisten eläintilojen...)
No voi, osanottoni Aatun luopumisesta. Toivottavasti Otto jaksaa ilman kaveriaan vielä tovin. Lohdutuksia niin koirakumppaneille kuin omistajallekin!
Hei. Sinulle on haaste blogissani ;)
emorumba: kiitos! Otto-vaari on vähän etsiskellyt velipoikaa, mutta on muuten entisellään=iloinen ja pihalla.
kerkkis: haasteeseen on vastattu!
Lähetä kommentti