Siitäpä tulee henkilölle veikeä olo, kun uimahallin pukuhuoneessa kiskoo vaatteita päälleen niitä näitä tuumaillen ja huomaa että kah, toinen sukka on kateissa.
Eikä sitä löydy mistään. Ei penkiltä, kaapista tai lattialta. Eikä kengästä, repusta, farkkujen lahkeesta, hiustenkuivaajasta tai pyyhkeen alta. Siinä alkaa jo oikeasti huolestua ja katsella epäillen siivoojaa sekä viatonta naamaa näyttäviä kanssauimareita.
Kunnes äkkää vetäneensä kaksi sukkaa yhteen jalkaan.
7 kommenttia:
On tullut useinkin kuumeisesti etsittyä tavaraa, jonka lopulta tajuaa pidelleensä kädessään kaiken aikaa ;)
Huh, hyvä kuulla, että muutkin...
Minä taas useinkin pakkaan lukulasit siististi koteloon, jonka kuitenkin jostain syystä jätän tietokoneen päälle sen sijaan että pistäisin povitaskuuni.
Heh, näitä taitaa riittää ;). Riitteen sukkahousutarina kuulostaa punastuttavan tutulta. Joskus myös villapaidan hihasta on tullut vetäistyä ässien ässä: edellispäivänä puseron alla pidetty t-paita.
Viikonloppuna taas löysin ostamani kurkun siivouskaapista. Eikä mitään käsitystä siitä, miten se sinne oli joutunut. Olin sitä jo hajamielisesti kaipaillut salaattia tehdessäni, mutta arvellut sitten unohtaneeni ostaa sen...
Mielenkiintoista, tuommoista sukkavariaatiota en vielä olekaan onnistunut toteuttamaan!
Parikin kertaa olen kännykkään puhuessani havahtunut siihen että kännykkä ei ole enää taskussani, vaan sen täytyy olla kadonnut, ja olen sitten kesken puhelun todennut että "mun kännykkä on kadonnu!"
Mikroaaltosäteilykö sen aiheuttaa, vai lieneekö se aivojen rakenteessa jo valmiiksi - lapsena panin kieleni kiinni jäätyneeseen rautatankoon useammin kuin kerran.
Dyro: tuo oli aika hyvä, tuo kännykkäjuttu.
Lähetä kommentti