Allekirjoittaneelle vuodenvaihde on kahta hämmentävämpi: aloitin virallisesti ikään kuin uudessa työpaikassa, mutta kaikki on aivan kuten ennenkin lukuun ottamatta uudenmallisen verokortin lähettämistä yliopiston palkanlaskentaan. Koska humanistin puurossa pitävä Venäjä Euroopassa-tutkijakoulu on vasta perustettu, ei sillä ole vielä oikein hahmoa tai rakennetta. Luvassa on kuulemma jonkinlaisia yhteistapaamisia, mutta niiden ajankohta on vielä hämärän peitossa.
Koska työtilakysymyskin on vielä auki, jatkanen kammiossani kököttämistä ja kirjojen selailua entiseen tapaan tehden satunnaisia syrjähyppyjä paikallisjournalismin maailmaan, ettei puhetaito tyystin unohdu. Jotenkin minusta vain tuntuu, että palkollisena minun pitäisi touhuta leipäni eteen muutakin. Älkää kysykö, mitä. Jotakin oikeasti hyödylliseltä tuntuvaa, kai.
Ehkä yliopiston käytävien moppaaminen rauhoittaisi omaatuntoani.
Master and Pupils, from the Mirrour of the World, Westminster, about 1481. Medieval Woodcuts Clipart.
2 kommenttia:
Tuntui vähän samalta jossain vaiheessa. Humanisti FM kun olen koulutukseltani. Aikani pyöriteltyäni sormia päätin vaihtaa alaa. Nyt tuntuu hyvältä ;)
Jep, kyllä sitä jotain konkreettistakin kaipaisi jatko-opintojen vääntämisen lisäksi. Onneksi on ollut edes noita toimittajanhommia ihan mukavasti.
Eräs kollegani oli opiskellut ensin ravintolakokiksi ja sitten lähtenyt lukemaan historiaa. Kiitteli kovasti yhdistelmää; kuulemma vuokratyöpalveluiden kautta kokintöillä saa särvintä pöytään minkä vain jaksaa tehdä, ja ne ovat mukavaa vastapainoa tutkimuksenteolle.
Eräs toinen kollegani väsyi apurahajahtiin ja lähti poliisikouluun...
Lähetä kommentti